Joko tämä loppuu?

Ristiriitaisin tuntein valmistaudun viimeiseen työvuorooni täällä kauniin aurinkoisessa, syksyisessä Santanderissa. Työpaita odottaa silittämistä, matkalaukku pakkaamista.
Totta puhuen takki alkaa niin sanotusti olla tyhjä. Hyviä kokemuksia on tullut roppakaupalla, mutta harjoittelu on vaatinut veronsa, väsyttää.
Huomenna lähden iltabussilla Bilbaoon. Sunnuntaina varhain lennän Frankfurtin kautta Suomeen. Maanantaina jatkuukin jo opiskelut koulussa.

The last day at work

Eight weeks internship as receptionist at Santander, Spain is almost over. Only one shift left. The training was much more than I ever expected. I got nice experiences, amazing colleagues with a huge amount of patience and my Spanish skills are on the new level.
I have been working on different hours, also at night, so I got a lot of experience what the work at the reception is all about.
To be honest, yes, at first it was difficult, the language and the work itself. But I like to challenge myself. Now the situation at work is totally different. I work with the others, doing same things. So it's a pity my time here is over. I'm going to miss the time here!

Kielellisiä läpimurtoja

Olipahan outo uni! Puhuin espanjaa, paljon ja nopeasti. Koko uni oli espanjaksi, enkä herätessäni tiennyt ollenkaan, mistä unessani oli kysymys. Aika hämmentävä kokemus.
Töissä ymmärrän asiakkaita kohtalaisesti, välillä yllättävänkin hyvin, kuten tässä viikolla tapahtui. Hain pariskunnalle heidän matkalaukkunsa tavarasäilöstä. Vaimon jo mentyä kauemmas, miehensä supatti katalaaniksi kuinka kaunis hänen mielestään olen.
-Aha, kiitos.
Mistähän asti olen katalaania oppinut ymmärtämään?
Selvisin hyvin myös parituntisesta vuokranantajieni, kovin suulaitten, seurassa. Iäkäs pariskunta, joka ei millään suostu käsittämään, että en ihan kaikkea nopeasta espanjasta ymmärrä. Suklaan ja churrojen ääressä pari tuntia kuitenkin vierähti keskustellessamme  maailmanmenosta yleensä ja yllättäen myös sivusimme Francon aikaa. Hämmästelin itsekseni, eihän vieraitten kanssa puhuta uskonnosta tai politiikasta.

Seven weeks already passed

A lot has happen at work during these seven weeks. Only one week left and my internship is over. It is a pity because now I have learned so much and I have got so much self-confidence as well. Not least when I needed to teach a new employee at the front desk!
What could I say about internship? At first, it is not for everyone. When you are working abroad, using another language, you need to keep your head up, stand tall even at those moments you don't understand anything. And I can assure that kind of moments come quite often if the language you are using is not your own language or English. Never give up, keep on going and you will learn. At least I learned.
A lot depends on your colleagues. For them you are just one trainee they don't remember for long, but you will remember your training forever.
Internship on its best is a story about a student who is growing as a person during the time abroad; getting more self assurance, growing to sense of responsibility at his work.

Jo kuusi viikkoa opiskelijaelämää Espanjassa

Niin se aika vain kuluu kuin siivillä. Syksy on saapunut Santanderiinkin. Sää vaihtelee lämpimästä auringonpaisteesta tuulisiin sadepäiviin. Yöt ovat jo kylmiä, kylmintä on kuitenkin juuri ennen auringonnousua, jolloin kosteus tuntuu hiipivän luihin ja ytimiin.

Naapurihuoneen ranskatar yskii flunssaansa, meinasi tauti tarttua jo minuunkin. Onnekseni  oli vapaapäivä tulossa, sain levättyä ja toistaiseksi flunssa on pysynyt loitolla.

Tänään on kansallinen vapaapäivä, vettä sataa ja kaupat ovat kiinni. Voin siis hyvällä omallatunnolla siirtyä takaisin vällyjen alle lukemaan kiinnostavaa englanninkielistä kirjaa, jonka ilokseni löysin paikallisesta kirjakaupasta.

The sixth week at work

On this week I was working also on Saturday and Sunday which I found a really nice experience. The work itself was the same but the clients were different from the other days of the week and the phone kept quite silent.
My Spanish skills keep on improving all the time. Thanks to my colleagues who require me to serve the clients in Spanish from the very beginning. With my English I never had problems at the hotel, not even on the phone. 

Kimppa-asumista Espanjassa

Kaikkihan me olemme erilaisia. Välillä vaatii pitkää pinnaa asua samassa asunnossa eri-ikäisten ja eri kultturista tulevien ihmisten kanssa. Kuka vie roskat, ostaa vessapaperit ja siivousaineet, kuka siivoaa? Voiko siivota aamulla, jos naapurihuoneen asukas on juhlinut läpi yön ja heräilee suihkuun, kun itse on jo asettumassa yöpuulle?
Sopu sijaa antaa ja olemme välttyneet yhteenotoilta. Toisten ruokiin ei kajota, omat astiat tiskataan, suurimmat ruoanmuruset korjataan ainakin pöydältä, jos ei lattialta. Astiat kuivuvat tiskipöydällä telineessä, vaikka meillä on astiankuivauskaapit. Nyt ne ovat lähinnä astioiden säilytyspaikkoja, moiset kun ovat muulle maailmalle täysin vieraita keittiövarusteita.